Hyvät naiset ja herrat, teemme paluun... ehkä.
Lähdimme jäätelön kautta pienelle uistelureisulle. Rakkaan vaimoni laitoin ruori-naiseksi ja itse hoidin vapoja veteen. Kerkesin istahtamaan alas ja samalla nappasi. Tunne oli hieman epäuskoinen, koska kuten varmaan olette huomannneet, kalaa ei ole oikein tullut. Kelailin fisun, joka osoittautui n. 15 cm kuhaksi, veneeseen. Kala takaisin kasvamaan, mutta henk. koht. toivoni alkoi heräämään. Kalatyttö ei tuntunut paljoa asiaa edes noteeraavan, varmaan venaili sitä isompaa. Laittelin vaapun takaisin veteen ja jatkoimme hommaa. Noin 10 min jälkeen vapa taipui taas. Tällä kertaa jo sen verran, että tiesin jos se on kuha, niin ollaan todella lähellä täyttämittaa. Kelailin kuhaksi osoittautuneen kalan veneen viereen ja siinä sitten aloin sekoilemaan haavin kanssa, jota en luonnollisesti ollut ottanu esille, koska eihän meidän mitään kalaa pitänyt saadakkaan. Kun olin saanut sen koukattua veneeseen totesin, että hätäseen kala oli täysmittainen. Eli ruokaa pöytään.
Paihottelut rakkaille lukijoillemme, että kontenttia ei ole paljoa tullut. Syitä tähän on monia, pari huonoa kalavuotta ja meikän perheenlisäys ovat imeneet mehuja tästä(kin) harrastuksesta, mutta nyt olemme palanneet! ehkä.
Anyway. Olimme lauantaita viettämässä perheen kanssa mökillä ja Sonja 2v. oli hehkutellut koko viikon, kuinka mennään lauantaina kalaan ja saadaan, no mikäpäs muu, kuin hai. Toppuuttelin vähän nuoren neidin odotuksia ja olin itse hieman skeptinen sen suhteen, nouseeko mokomasta lätäköstä yhtään mitään. Vesikin hieman viileää kuhan uisteluun.
Lähdimme jäätelön kautta pienelle uistelureisulle. Rakkaan vaimoni laitoin ruori-naiseksi ja itse hoidin vapoja veteen. Kerkesin istahtamaan alas ja samalla nappasi. Tunne oli hieman epäuskoinen, koska kuten varmaan olette huomannneet, kalaa ei ole oikein tullut. Kelailin fisun, joka osoittautui n. 15 cm kuhaksi, veneeseen. Kala takaisin kasvamaan, mutta henk. koht. toivoni alkoi heräämään. Kalatyttö ei tuntunut paljoa asiaa edes noteeraavan, varmaan venaili sitä isompaa. Laittelin vaapun takaisin veteen ja jatkoimme hommaa. Noin 10 min jälkeen vapa taipui taas. Tällä kertaa jo sen verran, että tiesin jos se on kuha, niin ollaan todella lähellä täyttämittaa. Kelailin kuhaksi osoittautuneen kalan veneen viereen ja siinä sitten aloin sekoilemaan haavin kanssa, jota en luonnollisesti ollut ottanu esille, koska eihän meidän mitään kalaa pitänyt saadakkaan. Kun olin saanut sen koukattua veneeseen totesin, että hätäseen kala oli täysmittainen. Eli ruokaa pöytään.
Jatkoimme homma viellä n. 20 min. Ennenkuin neitokaisen hermot alkoivat pettää, jonka jälkeen palailimme takaisin mökille.
Kesän saldo avattu! Nyt on kohtuu toiveikas mieli kesän koitoksia varten, joten toivoa todellakin on että tämäkin blogi herää henkiin!
Ai niin, painoa en saanut koska vaa'asta oli patterit loppu.
1 kommentti:
Hyvä Ismo!
Lähetä kommentti