keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Hyvät joulut ja uudet vuodet

Morjens,

Ei tässä nyt varmaan kummempia asioita ole kun että kaikille kalamiehille ja -naisille hyvät joulut ja paremmat uudet vuodet.

lauantai 13. joulukuuta 2008

Operaatio veneen nosto

Päivää,

Tässä taannoin marraskuussa suomen pisti sekaisin poikkeuksellisen raju lumimyrsky. Lunta tuli kymmeniä senttejä vuorokauden aikana ja koska Ismon vene oli vielä vesillä, oli siis parempi käydä nostamassa Busteri vesiltä talviteloille. Jo aikaisemmin pakkasjaksot oli näppärästi jäädyttänyt satama-alueen eli ensimmäinen urakka oli saada jolla liikkeelle jäistä.

Yllätävää kyllä onnistuimme lopulta lipumaan jäitten läpi, tässä turauksessa meni näppärästi noin tunti. Todennäköisesti ensi vuonna tämä hoidetaan hieman aikaisemmassa vaiheessa vuotta:D

Tottakai Ismo ei ollut paljastanut koko suunnitelmaa ja itse odotin että ajamme pienen matkan nostopaikalle josta sitten nostetaan vene traileriin ja ajetaan se johonkin lämpimään säilytyspaikkaan, tunnin homma siis. No. Ei mennyt noin. Paljastui että viemme veneen saareen venevajaan ja sitten tilaamme kyydin takaisin maihin.

Saaressa tehtiin vuoden fyysisen työn kiintiöt kerralla täyteen kun hinattiin ehkä kymmenen metrin matka venettä vajaan. Viimehetkellä työ saatiin tehtyä sillä myrsky alkoi jo nousta päälle.
Tässä oli tämä veneilykausi, sillä lähinnä veneilyähän tuo meidän kalastaminen taisi olla:D No talvella pilkille sitten, jos sais vaikka kahen kilon siian!


Ainiin meinasi unohtua. Eli kun vene oli saatu vajaan lukkojen taakse niin alettiin miettimään sitä kyytiä takaisin maihin. Ei muuten paljo naurattanut kun yks jos toinenkin hakija feidasi. Alkoi mieleen tulemaan skenaario missä veneenlasku tehdään sitten samantien heti noston perään. No onneksemme kyyti lopulta saatiin järjestettyä.

lauantai 18. lokakuuta 2008

Hauen "narrausta"


Tämä meidän kalastaminen alkaa saamaan pikku hiljaa melko koomisia piirteitä. Tänään oli tarkoitus lähteä uistelemaan hieman haukea ja alkuperäisen plänin mukaan olisi rapaloiden ollut tarkoitus olla vedessä klo: 16:30 ja harrastus olisi pitäny jatkua tuonne n. 19:30, koska Saulilla oli menoja.

Monen mutkan jälkeen meikä pääsi veneelle vasta n. kuudelta. ensi töiksemme kävimme heittämässä tuoreen vaimoni mökille ja tarkoitus olisi ollut aloittaa heti sen jälkeen. Toki aikaahan oli enää niukasti, mutta ajattelimme ottaa ilon siitäkin irti. Vapoja kasatessani todellisuus iski. Viehepakki oli jäänyt auton takakonttiin. Ei ollut kaukana, hysteerinen naurun ja itkun sekainen kohtaus:D. Ei auttanut kun käydä hakemassa uistimet autosta.

Lopulta pääsimme pelipaikoille n. klo 18:30. Jäljellä olevasta tunnista jäi itselle käteen varmaan joku 30min. koska siimat olivat kierteellä viime reissun jälkeen, joten jouduin niitä selvittelemään ison osan ajasta.

Niin, ei varmaan tarvitse kertoa ettemme saanet mitään.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Kalan esikäsittely ja alamitat.

Näin ainakin itse pyrin käsittelemään kalan heti kun se on turvallisesti veneen pohjalla.

Mitataan kalan pituus, jos tarvetta. Haukeahan ei tarvitse mittailla, mutta muiden meidän yrittämien kalojen alamitat alla.

Kuha: 37cm
Taimen: 40cm
Meritaimen: 50cm
Merilohi: 60 cm

Jos nimismies on asiasta samaa mieltä, niin seuraavaksi täräytetään fisulta taju kankaalle. Mehän käytämme tähän tuollaista puolen metrin puupalikkaa.

Kalalta kaula auki, hieman kiduksien takaa, niin että sydän pääse pumppailemaan veret pihalle. Venaillaan niin pitkään ettei kalasta enää verta tule ja fisu muovipussiin. Muovipussin voi sitten sijoitta kylmälaukkuun jotta kala pysyy tuoreena.

Kalan loppukäsittely (suolistus, suomustus ja/tai fileointi), mahdollisimman nopeasti kunhan pääsee vähemmän keinuvaan ympäristöön. Kalan tuoreena pitäminen on melkoisen tärkeää puuhaa. Varsinkin lämpimänä kesäpäivänä kala pilaantuu nopeasti ja alkaa haisemaankin melko ikävästi.

lauantai 11. lokakuuta 2008

Winkkejä

Kalastus tuntuisi olevan laji jossa jaettu tieto on menetetty tieto ja aloittelijan on välillä melekoisen vaikea päästä kartalle, että mitä kokeilla, mistä kokeilla ja millä kokeilla.

Tästä kertoo meidän ensimmäinen kalareissu, jota ei onneksi ole kirjattu minnekään muiden nähtäväksi, (olemmehan jo toista kautta tätä puuhailleet). Tippa linsissähän muistelemme tätä, tarinoissa jo eeppisiin mittasuhteisiin kasvanutta reissua, tuopin ääressä.

Netistä tietoa löytyy, mutta pitää oikeasti osata sitä etsiä ja pystyä myös lukemaan tekstejä rivien välistä. Parhaaksi tavaksi onkin muodostunut alaa harrastavien työkavereiden kiusaaminen. Meikältä tässä vaiheessa muuten suuri kiitos Aville.

Joten ainakin itse olen ajatellut kirjoitella jotain for dummies kamaa tänne blogiin, josko jollekin olisi siitä apua. Kaikkia meikän vinkkejä sitten kannattaa kokeilla omalla vastuulla, koska tällaisen amatöörin neuvoja en ainakaan itse kuuntelisi!:)

Ai niin. Jos joku tänne eksynyt huomaa, jotta :"ei noin poijjaat". Niin ei muuta kuin tekstiä kommentoimaan. Kaikki neuvot otetaan ilolla vastaan.

maanantai 6. lokakuuta 2008

Sotasuunnitelmaa

Eihän tuohon Saulin tekstiin muuta lisättävää kun, että se on MUSTA HEVONEN. Tulipa hyvä mieli kun pääsin pätemään:D

No joo. Seuraavaan reissuun lähdetään vähän toisilla eväillä. Katselin netistä vähän noita kalapaikkoja ja ensikerralla pitäisi lähteä vielä syvemmälle. Eestiluoto olisi ilmeisesti sellainen mesta että pitäisi tuota jalokalaa alkaa nousemaan. Koska jo nyt maakravut olivat hieman tiloissa kun selailtiin tuolla sipoon selällä, niin saapi nähdä miten poikain käy, kun edetään tuonne vielä aavemmalle ulapalle. Noo pitää katsella vaan tyyni sää ja viritellä tuo plotteri PC kuntoon.

Muita netistä löydettyjä kovan luokan vinkkejä: voitaisiin kokeilla Jigejä(mitä sitten lienevätkään) ja silakkaparven kupeesta ne lohikalat löytyy, joten pitää toi kaiku viritellä taas toimimaan. Ammattilaiset myös suosittelevat, noiden niin mystisten laitteiden, takiloiden käyttöä. Pitää harkita.

Netti on muuten ihmeellinen paikka myös tässä lajissa, mutta omistan kokonaisen kirjoituksen siitä miten tähän lajiin saa kaivettua tietoa ja miten vaikeaa sitä on välillä saada.

Syvällä merellä

Terve,

Käytiin eilen taas kalassa. Suunnitelmana oli lähteä vähän kauemmaksi syvemmille vesille uittamaan Aavetta että ei ihan heti jäisi pohjaan. Sää oli persunätti syyskeli, puolipilvinen ja tuulinen. Vaatetta ei voi olla liikaa mukana näihin aikoihin. Note to myself: valmistele vapa,painot ja ottipelit jo maissa niin ei tartte sekoilla uistinpakin kanssa helvetinmoisessa aallokossa. No pakki pysyi veneessä ja saatiin sitten koukutkin veteen vaikka vähä oli säätämistä.

Ajeltiin sitten pitkin poikin Tallinaa kohti ja siinä hevossaaren kohdalla ismolla riuhtasi tosi kovasti, pirun iso kala vei sitten kalliin Aaveen mukanaan, pohjahan se ei voinut olla, oli niin syvääkin. No ajeltiin siinä sitten saarta ympäri, lukon solmiminen ja uuden uistimen veteenlaitto vei noin 20min eli kyllä se vene vähän heilui.

Mietittiin siinä matkalla että jos alettaisiin metsästämään. Budgetista haulikko ja sitten metsästyskortti povarissa hakemaan riistaa ruokapöytään. Kiehtova mutta toisaalta aika pelottava idea. Ehkä ostan vaan Deer Hunter XII:n tietsikalle.

No vajaa kolmisen tuntia köröteltiin aallokossa ja mikäli jollekin jääny epäselväksi niin ei saatu kalaa.
Mentiin kaakaolle sitten storörenin kahvilaan ja lähettiin vit.

perjantai 3. lokakuuta 2008

Kaislikossa kuhisee

No hei vaan,

Käytiin muuten kalassa taas. Bustahista oli siis pilssipumppu hajonnut, takuuseen meni toisin kun mersun ohjaustehostimen pumppu joka taannoi Starkin pihassa laukesi. Se pelkkä osa 660e. Voin muuten suositella edukasta huoltamoa johtotähdille jos jotakuta kiinnostaa niin eikun mailia vaan.

Mutta asiaan. Päivä oli kovin vaihteleva säitten puolesta mutta varauduin armeijatyyliin viimesenpäälle kerrospukeutumalla; oli pitkää kalsaria, pooloa poolon päällä ja sikalämmin myssy sadeasuineen. Kuvittelin että suuntaamme syvälle merelle punaista lihaa hakemaan mutta Ismo oli ajatellut illan sopivan hauen, tuon petokaloista veikeimmän narraamiseen. Valittiin karhusaaren kupeesta semmonen haukimainen puokama, ankkurit veteen ja professoria viskelemään. Voin sanoa että vanhoille vetomiehille heittely tuottaa alussa pientä hakemista. Helvetinmoinen riuhtasu vastatuuleen ja lusikka tipahtaaa metrin päähän veneestä, tai lentää täysin heiton päinvastaiseen suuntaan, yleensä kaislikkoon. Valitettavasti ei ole videokuvaa, on vain tämä valokuva.

Kaikkien perusoppien mukaan noitten paikkojen olisi pitänyt kuhista haukia mutta ei sitten mitään. Tuskin yksikään kala kävi edes lähellä ruosteisia koukkuja. Loppuun asti yritettiin mutta kasin pintaan alkaa olemaan jo niin pimeää että oli pakko lähteä taas kerran tyhjin käsin kotiin.

Kasvispyttipannu ja Ahvenpihvit

Terve,

Tuossa päivä-kaksi sitten kävin lounaalla Innopolin ruokalassa Nyliksen kanssa. Innopolissa oli riistaviikot menossa eli kaikenmaailman riistamättöä nimen mukaan. Sattuipa silmään myös kasvisruokavaihtoehto ja sen nimi: Metsästäjän kasvispyttipannu. Nauroin ihan saatanasti mutta hetken mietittyä mieleeni juolahti, voisiko kyseisen metsästäjä olla aikansa suunpieksijä, saluunassa kylän vahvimpana esittäytyvä isäntä joka humalapäissään lankesi syntiin suurimpaan, vedonlyöntiin. Ei kaatunut karhu, pötki ukko pakoon ja juoksi häntä koipien välissä epäonnistuneena takaisin. Nieli sanansa ja vääräleuat nimesi ruoan hänen kunniakseen. Mies menetti arvostuksen, vaimo lähti ja lapset ei halunnut enää tavata. Kiljua juodessa meni loppuelämä, sen pituinen tarina sen ruoan takaa.

Myyttisiin mittoihin kasvanut kalannarraajien tarina menee kutakuinkin samaa rataa mutta vielä tilanteen voi muuttaa, viikonloppuna käydään Ismon kanssa kokeilemassa taimenta sun muuta eväkästä. Vene on kuulemma tikissä. Jos sataa, tissiposket pysyy ircissä. Jos ei, käydään Ahdin luona almuja pyytämässä.

Kalaonnen on käännyttävä tai muuten syödään Kotisaaren kala-annosta, makaroonia ja jauhelihaa ketsupilla tai Aron Ahvenpihvejä, keitettyjä pottuja ja kalanmuotoon muovailtuja jauhelihapihvejä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Syksyn tunnelmia

Terve vaan,

On ehkä aika pikkuhiljaa alkaa niputtamaan tuntoja tämän kesän seikkailuista ja saavutuksista. Kohtuu lyhyt kirjoitus siis tulossa, arvaan näin etukäteen.

Jos kesästä näin yleisellä tasolla jotain mainitaan niin paska oli, ei pääse mihinkään. Vettä tuli varmaan joka saatanan tekojärvi ääriä myöten täyteen mutta sähkön hinta nousi silti. Ja lämmitystähän tarvitsikin, kylmää oli. Lauha viime talvi sekoitti kalojen pasmat täysin joten kesän 2007 kalapaikoilta ei tänä vuonna noussut juuri mitään. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi voinut pitää huonon paikan merkkinä jo sitä, jos lämpimänä päivänä apajilla ei muita ollut kuin meidän venekunta. Ottakaamme tästä opiksi.

Tyhjiä poukamia haravoidessa liian moni uistin jäi pohjaan, Ismolta saldo oli iso läjä Magnumeita ja allekirjoittaneen 07 kauden takuuvarma Rapala sekä omin kätösin viilaama ja maalaama kauniin kullan-punainen balsavaappu. Kerkesi jälkimmäisellä onneksi pari ahvenaa nousta.

Kauden keskeytti Ismon Intian komennus ja huipensi veneen rikkoutuminen syyskuussa. Toivottavasti tulee kylmä talvi, pääsisi vaikka pilkille.

lauantai 27. syyskuuta 2008

Mr. Murphy

Morjensta vaan kaikille.

Tuli sitten Intia rundi heitettyä. Maa on kyllä suomeen verrattuna, noo ainakin erillainen(erästä kolleegaa lainatakseni). Mutta tämähän ei ole mikään matkailublogi, joten sellaista halajaville voin suositella seuraavaa: http://flippaus.blogspot.com/

Allekirjoittanuthan meni ja täräytti itsensä sitten naimisiin ja kävimme kokeilemassa, naimisiinmenopäivän aaton kunniaksi, toveri Kotisaaren kanssa josko se taimen nappaisi.

Lähdimme taas hyvissä ajoin reissuun ja olimmekin veneellä siinä puoli neljä. Kauhean vaivan jälkeen saimme veneen pakkailtua ja ei muuta kuin merta kohti. Tässä vaiheessa otsikon herra sitten päättikin iskeä sormensa peliin ja venettä startatessa tulos oli täysi nolla. Saimme ruinattua ystävälliseltä kanssavenelijältä akkua lainaan(suuret kiitokset kyseiselle herrasmiehelle), mutta startatessa kone pyörähti hädintuskin vain kerran ja jäi siihen. Nopean analyysin perusteella tulimme johtopäätökseen, että jossain vekottimen syövereissä on oikosulku. Tunnetusti koulutuksemme omaavat ihmiset eivät ole kauhean käytännönläheisiä, joten se jäi sitten siihen. Voin sanoa että tatti oli hieman iso otsassa.

Tämä blogi taas varmaan siirtyy hetkeksi hiljaiseloon, ennenkuin saame laiterikon korjattua ja meikäläinen hoidettua häämatkat alta pois. Toisaalta tällä menolla ei tänne hirveästi itse aiheen mukaisia kirjoituksia tulekkaan:D. Toivottavasti kumminkin syksymällä vielä avautuu mahdollisuuksia käydä kokeilemassa tätäkin jaloa lajia.

lauantai 2. elokuuta 2008

Rakkaille lukijoille.

Allekirjoittanut joutuu lähtemään ulkomaille, joten tämä blogi siirtyy nytten hiljaiseloon ainakin 40 päiväksi. Kattellaan sitten kun tuun, koska silloin on taimenkausi täydessä tohinassa ja hyvällä säkällä tarinat jatkuvat.

Samula saattaa jatkaa uusien mallien julkaisemista kylläkin.

perjantai 1. elokuuta 2008

Samula orginalin nousu ja tuho

Katsoppas vain, Sauli oli kerennyt jo päivittelemään blogin, kun meikällä oli tekstit vasta luonnosvaiheessa. Laitan silti oman versioni kaikkien kiusaksi.

Kerta oli komea sää, niin olihan se meidän pakko lähtee vähän vetää uistinta.

Perusinsinööristä poiketen, taisteluparini oli tehnyt jotain käytännön läheistä ja askarrellut itselleen vaapun. Laitos näytti omasta mielestäni enemmän kuin hieman epäilyttävältä, eihän siihen ollut piiretty silmiäkään ja kyllähän vaapulla silmät pitää olla! Pidin sarkastiset kommenttini tällä kertaa itselläni (onneksi).


No ei muuta kuin matkaan. Kuten Sauli jo kerkesi kertomaan, jouduimme sahaamaan Porvoon motaria vähän edestakaisin.


Ja tosiaan kyllähän sitä kalaa Samula Originalilla tuli, kaksi ahventa ei ole ollenkaan huonompi suoritus. Oma teoriani on se, että toi silmättömyys on se juttu. "Hei kato, sokee kala! Helppo nakki". Muuten ei lisättävää tuohon itse kalastusessioon. Btw. Kannattaa muuten huomata kalastajan ilme.

Todella harmi että ottipeli jäi pohjaan. Tämä todistaa sen hämmentävän asian että vuosikymmenien tuotekehityksellä ei ole mitään tekemistä uistimen toimivuuden kanssa. Tai sitten toi Sauli on luonnonlahja :D

Ohessa kuvasarja ahventen kohtalosta. Hyvvee oli.









Kerranki kotiin viemisiä

Mro,

Eilen käytiin Ismon kanssa siis kalassa. Ensin unohdin oman vaapun himaan niin sahattiin vähä motaria ees-taas ja sitten päästiin vasta vesille. Kevyttä balsaa kun on niin tarttee vähän siimapainoja, niillä pääs syvyyksiin. Uinti oli semmosta sutjakkaa, ihan ok näköstä ja tulihan sillä kalaakin. Eka ahven tarttu keskeltä vettä siinä aavelaivan vierestä. Painoa oli vaan 0,11kg mut hei, kala omalla vaapulla. Selkeitä näpyjä oli mut pääs karkuun ja sitten toinen ahven vähä kauempaa kahvitauon jälkeen.

Sitten se perkele tarttu pohjaan ja mulla oli jarru tiukalla. Siima petti ja sinne jäi. Kaks ahventa sillä siis kerkes saamaan, 0,11 ja 0,23kg. Ismo sai kaks kanssa. 0,25 ja 0,28kg.

Ismon pisteet: 0,265p + 1,35p = 1,62p
Saulin pisteet: 0,285p + 2,03p = 2,32p

Menetyksiä tulee, eihän siinä, nyt oli vaan vittu pikkasen kova hinta.
en tiä mutku kattoo tota kuvaa tosta vaapusta niin vittu et se oli hieno.

tiistai 29. heinäkuuta 2008

..ttu mitä touhua

Noniin.

Nyt on vaappu valmis. Tota pitäis hioa varmaan kaks päivää mutta ei jaksanut. Maalitkin oli näppärästi loppu niin joutu vetämään oranssia pohjaksi, hopeaa mahaan ja kultaa selkään. Näillä mennään.

Toi selkä ja maha nyt ei ole ihan satavarma, katotaan sitten kuinka päin se ui siinä vedessä. Kieli kiinnitty julmetulla määrällä epoksiliimaa, toivottavasti kanssa pysyy ja päällä on lakkaa varmaan noin 5 märkää kerrosta. Koukkuja laittaessa tuli haava sormeen.

Mutta perkele, onpahan nyt.

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Viilaten ja höyläten

Noniin,

Nyt on vaapun muodot pääpiirteittäin kasassa.
Eli ensin kaksi balsan palaa sahalla raamiksi, toiseen balsaan piirtää suunnilleen vaapun muodon ja sahailee karkeasti. sen jälkeen ääriviivojen hiominen. Kun tämä on tehty niin toiseen balsaan tehdään samanlainen muoto.

Seuraavaksi väännellään rautalangasta rungon sisään koukuille ja lukolle paikat ja kun tämä on tehty niin sivellään erikeepperiä toiseen rungon puolikkaaseen ja ruuvipenkissä liimataan yhteen rautalangan kanssa. sitten vaan viilataan vitusti ja haetaan muotoa.

Seuraavaksi pohjamaalit ja varsinaiset maalit ja lakkaus jnejne

Opetellaan vaapun tekoa

Päivää,

Ilmeisesti täytyy jotain tehdä tuolle kalahommalle. Kaupan vaapuilla ei nouse kun meren mutaa eli eikun itse tekemään siis parempia. Kaupasta lähti tarvittavat kamat, balsat, koukut, renkaat, rautalangat ja kielet tai mitä nyt ovatkaan. Viila, ruuvipenkki ja saha työstöön eli noin 50e:n arvosta tavaraa. Saa nähdä mitä tästä tulee.

lauantai 26. heinäkuuta 2008

Tiistai on toivoa täynnä

Moro,

Tiistaina mentiin kalaan. Kävin honkkarista hakemassa pari varmaa vaappua, Rapalan Originalin ja Magnumin joka oli maalattu kaloja kiihottavaksi hauenpoikasen (vihreään) maastoväriin. Sää oli hyvä ja odotukset taas korkealla.

Aloin muuten just miettiä noita värityksiä. Magnumi siis esittää vihreää kalaa. Miksi helvetissä joku toinen kala, vihreän vipeltäjän nähdessä miettisi että "vihreä kala, varmaan tosi hyvää"? Minä ainakin kalana söisin kalan värisiä kaloja jos niikseen tulee.

Tätä teoriaa tukee se, että Ismolla nappasi silakan tapaisella vaapulla. Näppärästi 300g kuha, ei tarvittu haavia veneeseen nostossa. Ismolla oli kaksi vapaa käytössä eli pisteet puolitetaan. Joka tapauksessa, peli auki.

Ismo: 1,35p

Sauli: 2,03p

Vahva tunne

Terve,

20.päivä sunnuntaina mentiin kalaan. Henkilökohtaisesti oli otsikossa mainittu tunne kalan tulosta, sen verran pitkään oli kuivaa kautta kestänyt. Kierrettiin Ismon kanssa peruslenkki aavelaivan ohi vuosaaren sataman kupeeseen ja sieltä sitten itäänpäin, kai.

Aivan naurettava syönti taas kerran! Miten voi olla mahdollista että tänä kesänä ei nouse kalan kalaa niiltä paikoilta mistä vuosi sitten sai kalaa pistämällä suunnilleen haavin veteen!?

Viimekerralla Ismolla jäi magnumi pohjaan. Noi tilanteet on metkoja ja etenee näin:

1. Helvetinmoinen tartunta. "Saatana KALA ISKI!". Seuraa välitön hyvänolon tunne kalastajassa. Kalakaverilla taasen päinvastainen tunne.

2. Epäilyä. "Ei oo vittu kala, eikun en tiä..." Hyvänolon tunne laskee kalastajalla. Kalakaverilla taasen päinvastainen tilanne.

3. Vitutus. "Vittu pohjassa on.. VOI PERKELE!" Kalastajaa vituttaa sitä enemmän mitä tiukemmassa on. Kalakaverilla taasen päinvastainen tilanne.

Eli niinhän siinä kävi. Viimekesän suvereeni ykkösviehe, Sipoon saariston kalojen kauhu, rapalantummanvihreä helistinmalli niiasi ja kouraisi pohjasta tukevasti ja naks, sinne jäi kirottu.

Tilanteesta teki absurdin sen että noin samoilla sekunneilla taivas avautui ja alkoi sataa vettä. Tilanne siis pysyi samana ja minä sain viimeinkin kokea menetyksen raastavaa tunnetta. Mutta oliko uhraus liian kova? Aika näyttää..

torstai 10. heinäkuuta 2008

Turha Reissu


Lounaan tietämillä näytti sää suht koht rautaiselta ja päätin lähteä duunista hieman aikasemmin kokeilemaan onneani. Tuon kalakaverini oli helppo houkutella messiin lomien johdosta.

Käytiin pyörähtämässä tutuilla vesillä ja tulos oli puhdas nolla. Sääkään ei sitten loppujen lopuksi pahemmin suosinut. Noo tulipahan kokemuksia. (Häviäjien puhetta sanon minä)

Niin joo... tarjoilin kyllä Ahdille uhrin Rapala Magnumin muodossa, sinne jäi pohjaan.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Mobiili feilas


Eli jostain syystä ei tuo sähköpostilla blogin päivitys toiminut. Hjyviä vehkeitä.



No itse asiaan. Kalasaalis ei ollut kummoinen. Saulille 290 grammainen kuha, eli aika pieni sinttihän toi oli:D. No ei se mitään, sillä viedään johtoasema.
Tilanne:


Ismo: 0


Sauli: 2,03




sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Kesän ekat savut.


Eli ensimmäinen reissu. Aloitimme yrittämällä meritaimenta, mutta jostain kumman syystä kyseinen elukka ei tahtonut tulla huijatuksi (eli pitää taas konsultoida viisaampia ja internettiä). Uistelun loppuvaiheessa kokeilimme hieman kuhaa, mutta kuten jo kokeneemmat alan harrastajat jo olivat paljastaneet, vesi on vielä liian kylmää.

Sää oli komea!