Klassikko sää

Aurinko oli jo porottanut pari päivää, tämä siis kuulemma lupaa hyvää. Meriveden lämpötila oli noussut noin 20 asteeseen ja illasta luvattiin kirkasta ja tyyntä. Oltiin muutenkin menossa mökille joten mitä, sitä voi mies muuta kuin lähteä kokeilemaan onneaan?

Olin ostanut kimpassa duuniporukan kanssa punottua siimaa ja virittelin siitä sitten systeemin jolla saa painouistimen ja vaapun kiinni. Siima itsessään on kyllä ihme kamaa, kestää vetoa aivan hulluna.

Itse asiaan. Täräytin uistimet veteen yhdeksän aikaan illalla. Olin juuri saanut laskettua ekan vavan paikalleen ja olin äheltämässä toisen kanssa ja heti nappasi. Kelailin fisun rauhallisesti veneen viereen. Kuhahan se oli, mutta piru vie pääsi karkuun. Lupaavalta siis näytti. Vähän aikaa vedettyäni tarttui uistin pohjaan vavassa, jossa meikällä oli tuota super-siimaa. Siiman huonopuoli selvisi. Se menee sotkuun aivan järkyttävän helposti. Homma kulki melko hiljaisin merkein tunnin verran. Sitten iski. Kala varmoin ottein viereen ja haavilla kala kyytiin. Oli tuollainen 40cm. Loppu reissu menikin sitten hiljaisimmissa merkeissä.

Paremmalta näyttää. Kaloja oli kiinni enemmänkin kuin noi kaksi, joten katsotaan mitä tästä tulee.

Over and out!