Terve,
Tuossa päivä-kaksi sitten kävin lounaalla Innopolin ruokalassa Nyliksen kanssa. Innopolissa oli riistaviikot menossa eli kaikenmaailman riistamättöä nimen mukaan. Sattuipa silmään myös kasvisruokavaihtoehto ja sen nimi: Metsästäjän kasvispyttipannu. Nauroin ihan saatanasti mutta hetken mietittyä mieleeni juolahti, voisiko kyseisen metsästäjä olla aikansa suunpieksijä, saluunassa kylän vahvimpana esittäytyvä isäntä joka humalapäissään lankesi syntiin suurimpaan, vedonlyöntiin. Ei kaatunut karhu, pötki ukko pakoon ja juoksi häntä koipien välissä epäonnistuneena takaisin. Nieli sanansa ja vääräleuat nimesi ruoan hänen kunniakseen. Mies menetti arvostuksen, vaimo lähti ja lapset ei halunnut enää tavata. Kiljua juodessa meni loppuelämä, sen pituinen tarina sen ruoan takaa.
Myyttisiin mittoihin kasvanut kalannarraajien tarina menee kutakuinkin samaa rataa mutta vielä tilanteen voi muuttaa, viikonloppuna käydään Ismon kanssa kokeilemassa taimenta sun muuta eväkästä. Vene on kuulemma tikissä. Jos sataa, tissiposket pysyy ircissä. Jos ei, käydään Ahdin luona almuja pyytämässä.
Kalaonnen on käännyttävä tai muuten syödään Kotisaaren kala-annosta, makaroonia ja jauhelihaa ketsupilla tai Aron Ahvenpihvejä, keitettyjä pottuja ja kalanmuotoon muovailtuja jauhelihapihvejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti